Eeva-Liisa Manner

Eeva-Liisa Manner’s Followers (19)

member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo
member photo

Eeva-Liisa Manner


Born
in Helsinki, Finland
December 05, 1921

Died
July 07, 1995

Genre


Average rating: 3.77 · 2,380 ratings · 198 reviews · 83 distinct worksSimilar authors
Tämä matka

3.80 avg rating — 206 ratings — published 1956 — 3 editions
Rate this book
Clear rating
Poltettu oranssi

3.85 avg rating — 185 ratings3 editions
Rate this book
Clear rating
Das Mädchen auf der Himmels...

by
4.12 avg rating — 99 ratings — published 1951 — 4 editions
Rate this book
Clear rating
Kuolleet vedet: sarjoja yle...

3.95 avg rating — 97 ratings — published 1977
Rate this book
Clear rating
Kirkas, hämärä, kirkas: Koo...

by
4.23 avg rating — 69 ratings — published 1999 — 4 editions
Rate this book
Clear rating
Kävelymusiikkia pienille vi...

4.06 avg rating — 67 ratings — published 2000 — 2 editions
Rate this book
Clear rating
Fahrenheit 121: runoja

3.62 avg rating — 65 ratings — published 1968
Rate this book
Clear rating
Kirjoitettu kivi

3.88 avg rating — 41 ratings — published 1966
Rate this book
Clear rating
Paetkaa purret kevein purje...

3.93 avg rating — 40 ratings — published 1971
Rate this book
Clear rating
Runoja 1956-1977

4.39 avg rating — 33 ratings — published 1980 — 2 editions
Rate this book
Clear rating
More books by Eeva-Liisa Manner…
Quotes by Eeva-Liisa Manner  (?)
Quotes are added by the Goodreads community and are not verified by Goodreads. (Learn more)

“Olen väsynyt olemaan vahva
ja pidättämään aina henkeäni
kuin kottaraista häkissä.

Tahdon avata häkin ja antaa unien tulla
ja päästää linnun räystäälle kävelemään
ja juomaan sadevettä
dilp dop.”
Eeva-Liisa Manner

“Jokaisen teon edellä näen kuilun, jonka yli minun olisi hypättävä. Mutta joka kerta arvioin kuilua ja hyppyä, ja koska mietin, en hyppää.
Minä olen itse tuo kuilu. Olisiko hyppy siis voitto minusta itsestäni? Ei; minä vain juoksisin itseni edelle; sen sijaan minun on laskeuduttava, ei hypättävä. Minun on joka kerta laskeuduttava yhä syvemmälle tuntemattomuuteen.
Toisella puolen ovat niityt, täällä sielun pimeä yö. Menetetty hyppy! Tahtoisin riisua kengät jalastani ja kahlata syvässä ruohossa, tuntea lämpimän maan ja viileän ruohon jalkapohjaani vasten. Istua ruohoon, koskettaa sitä, tuntea sen hauraan elämän, joka on puhjennut maan tajuttomasta. Painaa poskeni ruohoon, unohtaa, nukkua, ympärillä unen fragmentit. Tahdoin, olen tahtonut; miksi en enää tahdo? Koska aistit tahtovat aina enemmän; lopulta tahtoisin itse olla ruoho.
Siis valitsen olemassaolon tällä puolen, yksinäisyyden väistämättömän modaalisuuden, sangen abstraktisen olemassaolon, jossa en tahdo mitään muuta kuin olemassaoloa ilman mielenliikutuksia, itseäni ilman ehtoja. Vapauden kuilun.”
Eeva-Liisa Manner, Kirkas, hämärä, kirkas: Kootut runot

“Tiedättekö mistä kaikki johtuu: unelmista. Unelmat pyörittävät maailmaa. Unelmat tekevät ihmiset nerokkaiksi, mutta myös hulluiksi. Unelmat voivat viedä järjen nuorelta kapearaiteiselta tytöltä.”
Eeva-Liisa Manner, Poltettu oranssi