Francesco Tullio Altan is an Italian comics artist and satirist. He often signs his work simply as 'Altan', and has a strong satirical vein. He is also a well known author of children books.
Περισσότερο γνωστός για τις μονοσέλιδες σκωπτικές γελοιογραφίες του, ο Altan έχει δημιουργήσει επίσης και αρκετά graphic novels. Η Ada δημοσιεύτηκε σε σειρές από το περιοδικό Βαβέλ την δεκαετία του '80 και στη συνέχεια εκδόθηκε σε ένα δυσεύρετο σήμερα album. Η σπιρτάδα, η κυνική και ευφυής ειρωνεία και το politically incorrect χιούμορ του Αλτάν όχι μόνο δεν υποχωρούν αλλά αντίθετα απογειώνονται σε μια ιστορία με συναρπαστική πλοκή και πολύ γέλιο. Χαμένη στα άδυτα της αφρικανικής ηπείρου, η πληθωρική Ada κυνηγάει την περιπέτεια (αλλά και τα λεφτά), σαν γνήσιο τέκνο της παρηκμασμένης αγγλικής αριστοκρατίας. Ο Β' Π.Π. μαίνεται και από τις σελίδες παρελαύνουν ξεπεσμένοι αξιωματούχοι της βρετανικής αυτοκρατορίας, έγχρωμοι πράκτορες των ναζί, απατημένοι αγωνιστές της Ισπανικής Δημοκρατίας, ο Αδόλφος Χίτλερ αλλά και ένας μυστηριώδης πιθηκάνθρωπος! Η χαμερπής κερδοσκοπία και ο ρατσισμός της "πολιτισμένης" Ευρώπης που αλληλοαπαράσσεται δίνουν στον Αλτάν την ευκαιρία να χύσει τόνους δηλητηριώδους μελάνης σε μια παρωδία του Ταρζάν που θα έκανε πολλούς σύγχρονους μάστορες του graphic novel να επιστρέψουν στα θρανία.
Due fumetti molto ricchi, la lettura è densa così come le immagini: soffermandosi su ogni singola scena, Altan propone il suo stile inconfondibile ricco di dettagli in un mondo rappresentato in maniera ironica, seppure nella sua spietatezza.
Le due storie, con protagonista l'affascinante Ada, ci catapultano in ambientazioni esotiche, rispolverando tutti i cliché del romanzo d'avventura. Il tutto viene riproposto in una maniera esagerata, grottesca, ironica, al limite del nonsense. La trama che dovrebbe reggersi sul complotto in entrambi i casi, in realtà è un succedersi caotico di eventi frutto del lato più irrazionale dei personaggi e non della loro astuzia. Un miscuglio di vari egoismi goffi e presuntuosi che creano una miscela esplosiva, una trama intricata che mantiene viva la suspense e allontanando sempre di più il finale, che giunge quasi come una liberazione dall'eccessivo accumulo di informazioni. Una grande riscoperta di un autore conosciuto principalmente per i suoi lavori dedicati ai più piccoli.
Altan on pirullinen ja ilkeän sorttinen kuva- ja sanataiteilija. Naiskuva on ehkä yksipuolinen ja toki, kummallisen vähän naisilla on vaatetusta kehojensa peitteeksi. Mutta Altanin naiset ovat kuitenkin älykkäitä ja skarppeja. Miehet on piirretty inhorealistisesti ja useimmat heistä ovat helposti vedätettävissä olevia tolvanoita.
Juoni oli tässä sekavista sekavin enkä yrittänytkään pysyä hurjassa menossa mukana. Maailmanpolitiikkaa, kiristystä ja juonittelua. Altanin kuvat ovat yllättävän täynnä yksityiskohtia... likaa, hikeä, sylkeä, kärpäsiä, rottia. Altanin maailma on itsekkäiden ja ahneiden ihmisten temmellyskenttä.
Altan on lihallisuuden ja ruumiineritteiden inhosurrealistinen kuvaaja, piirtäjänä hyvin omaperäinen ja kiehtova, yksi suosikkini. Piirrokset ovat tässäkin albumissa hienoja, mutta ei tämä yhteiskunnallis-poliittisena kommentaarina kovin pitkälle kanna. Sekava juoni ja henkilöhahmot selkenivät loppua kohden, ja loputtomat tissi- ja pyllykavalkadit ja läskifobiankin jotenkin kestää, mutta jäin silti miettimään, mitä teos lopulta antoi. Film noir -pastissin? Zephirin hahmon kautta mukaan on saatu hauskaa runollisuutta. Sellaista olisi voinut olla enemmän.
Olipahan sekava tarina. Useampaan kertaan piti selata taaksepäin ja kun pääsin loppuun, niin aloitin uudestaan alusta, kun moni asia jäi vähän hämäräksi ensimmäisellä kierroksella. Monipolvinen ja käänteikäs juoni ei silti minusta ollut kaiken hässäkän arvoinen enkä muutenkaan erityisesti lämmennyt tälle albumille. Albumin julkaisulla on historiallista arvoa ja onhan tämä ihan oman tyylisensä, mistä pisteet, mutta ei ihan just minun juttuni.